"Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi ajatellut palloja. Olen iloinen, että se ajatus juolahti nyt mieleeni. Juuri sellaisia asioita minun pitäisikin ajatella. Niin sitä pitää. Nyt minun vain täytyy löytää pallo. Miten pallo valitaan? Maailma on täynnä palloja. Niitä käytetään jatkuvasti. Leikeissä ja peleissä ja varmaan muissakin jutuissa. On vain löydettävä se oikea." s. 18-19
Norjalainen Erlend Loe kirjoitti vuonna 1996 kirjan nimeltä Supernaiivi.
Luin sen juuri Liken 2005 ilmestyynä pokkariversiona. Kirja on hyvin äkkiä luettavaa laatua vaikkakin siinä on 222 sivua.
Kirja oli hyvä lukukokemus. Itse kokemuksesta kerron paremmin täällä.
Supernaiivi-kirjan sanoman voi tiivistää yhteen lauseeseen. Se löytyy kirjan sivulta 182. En kirjoita sitä tähän. Löytäkää se itse kirjasta. Niin se on hauskempaa.
Mutta sanon kuitenkin, että kirja kertoo hauskalla, naiivilla ja samalla syvästi viisaalla tavalla mitä tapahtuu, kun 25-vuotias kirjan päähenkilö yht'äkkiä kokee kaiken merkityksettömäksi ja miten hän löytää taas kaikesta merkitystä.
Muiden arvioita tästä kirjasta:
Unikankare: Erlend Loen ihmelääke
Kirjavinkit
Lunara
Juttua itse kirjailijasta:
Aviisi: Kovaa kritiikkiä sarkasmin sävyin
